Mestan studiosta: SASK-lähettiläspodcast

Meidän podcast-studiossa syntyy todella monenlaisia podcasteja, joita julkaisevat niin yksittäiset ihmiset, yritykset kuin yhdistyksetkin.

Tällä kertaa haastattelin Roosaa, joka tekee elämänsä ensimmäistä podcastia työnantajalleen SASK:lle. Mestan studiossa Roosa haastattelee SASK:n vapaaehtoisia, tavoitteena avata vapaaehtoistyön maailmaa siitä kiinnostuneille tuleville vapaaehtoisille.

Lähettiläspodcast on Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin podcast, jossa vapaaehtoiset SASK-lähettiläät kertovat toiminnasta ja toiminnan mahdollisuuksista omin sanoin. Keskustelua globaalista työelämästä, kansainvälisestä solidaarisuudesta ja siitä, miksi ja miten voi tehdä osansa maailman eriarvoisuuden poistamiseksi.

”Mä oon Roosa Rusanen, oon töissä vapaaehtoistoiminnan asiantuntijana Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksessa SASK:ssa. 

Podcastit on osa meidän vapaaehtoistoimintaa. Meillä on 500 vapaaehtoista ympäri Suomen ja heiltä lähti idea, että ois kiva tehdä podcastia, jossa käsiteltäisiin työelämän ihmisoikeuksia ja sitä, miten voidaan vaikuttaa globaalin etelän haasteisiin, ja mikä rooli meidän vapaaehtoisilla on siinä.”

”Podcastissa mä haastattelen meidän vapaaehtoisia. He pääsee itse kertomaan, miksi he on mukana meidän toiminnassa ja mitä he tekee.”

”Tämä podcast on suunnattu ihmisille, jotka on kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta globaalissa organisaatiossa. SASK on kehitysyhteistyöjärjestö ja meillä on hankkeita ympäri maailmaa. Ne ihmiset, jotka toivottavasti tulee kuuntelemaan meidän podcastia, haluaa ehkä jollain tavalla osallistua ja tehdä jotain näiden asioiden edistämiseksi, mutta ei oikein tiedä miten. Me pyritään meidän vapaaehtoisverkoston kautta levittämään tällä podcastilla sanaa siitä, miten voi osallistua. 

Podcastissa mä haastattelen meidän vapaaehtoisia. He pääsee itse kertomaan, miksi he on mukana meidän toiminnassa ja mitä he tekee, millaisia erilaisia osallistumismahdollisuuksia tämä on heille avannut. Miten he on tulleet mukaan ja miksi he on mukana tässä toiminnassa. Eli he on niitä asiantuntijoita, ja mä tavallaan kerään heiltä sitä tietoa, että miksi tähän kannattaisi lähteä mukaan.” 

SASK lähettiläspodcast

”Me ollaan aiemmin tehty asiantuntijapodcasteja niin, että meillä on ollut podcast-tuotantofirma tukena ja apuna. Mutta tämän podcastin kohdalla todettiin, että me halutaan pitää tää sellaisena helposti lähestyttävänä ja matalan kynnyksen podcastina.

No, mä oon ehkä vähän tällänen, että heitän itseni kylmiin vesiin. Mä en oo ennen tätä ikinä tehny podcasteja, ja sit olin vaan että okei, no kokeillaan. Mestalla oli verrattain edulliset hinnat tän tyyppiseen kokeiluun, niin todettiin että okei, se vie mun työaikaa jonkun verran, mutta tää on toive meidän verkostosta, niin lähdetään tekemään ja kokeilemaan.

Tää on ensimmäinen podcast, joka me tehdään ihan omin voimin ja myös vähän eri kulmalla kuin aiemmat. Tää on enemmän siitä järjestöllisestä toiminnasta kertova podcast-sarja, kuin että keskityttäisiin kertomaan, mitä meidän hanketyö maailmalla on tai miten meidän hanketyöllä ratkaistaan haasteita tai miten esimerkiksi tasa-arvo toteutuu työelämässä Afrikan eri maissa. Tää podcast keskittyy siihen, mitä meidän vapaaehtoiset voi tehdä. 

Kun ollaan tehty asiantuntijapodcasteja, joissa eri alojen asiantuntijat on keskustelemassa meidän työntekijöiden kanssa, niin me ollaan käytetty niitä podcasteja myös meidän vapaaehtoistoiminnassa. Ollaan kehotettu ihmisiä kuuntelemaan podcast etukäteen ja sitten kokoonnuttu keskustelemaan niistä aiheista vielä laajemmin.”

”No, mä oon ehkä vähän tällänen, että heitän itseni kylmiin vesiin. Mä en oo ennen tätä ikinä tehny podcasteja, ja sit olin vaan että okei, no kokeillaan.”

”Mitä olen oppinut podcastaamisesta? Ei ainakaan enää jännitä, on tullut sellanen armollisuus, että aina voi klipata jos menee pieleen. Ja ehkä myös se, että pitkiä podcasteja on sairaan puuduttava sekä tehdä että kuunnella. Alkuun ajattelin, että onko vartti liian lyhyt aika, mutta nyt pyritään lähemmäs sitä varttia kuin 45 minuuttia. Mä oon aatellut aikasemmin, että jaksoon pitää sulloa hirveesti sisältöä, että sen pitää olla tosi laaja. Mutta nyt on enemmänkin niin, että rennolla meiningillä kun lähtee tekemään, niin tulee kaikista aidoin ja paras kokemus. 

Kivointa on ehdottomasti ollut se, että pääsee juttelemaan ihmisten kanssa ja kuulee meidän vapaaehtoisten näkemyksiä ja ajatuksia asioista. Antaa heille ääni kertoa, miten he toiminnan näkee, sen sijaan, että mä toimintaa koordinoivana henkilönä kertoisin, että miten nää asiat mun mielestä on. Jaksojen käsikirjoittamisessakin on meidän vapaaehtoisilla rooli. He ite tekee kässärin sen pohjalta, mitä asioita he haluu käsitellä, ja mä tuon sinne sitten väliin tietoutta meidän työstä. Se on vahvasti keskustelu, enemmän kuin haastattelu. 

Haastavinta on ollut noiden leikkaustoimintojen opettelu eri sovelluksissa. Siihen meni yks työpäivä, mutta nyt sekin onneksi sujuu. Opettelin ihan YouTube-videoilla.

Yhdistykselle, joka suunnittelee podcastin aloittamista, mä ehkä sanoisin, että lähtee vaan kokeilee. Määrittelee ne tavoitteet sen verran tarkkaan, että miettii mitä tällä halutaan, ja sitten antaa vaan mennä. Se asenne, että mitä sitten jos se ei onnistu. Siinä hävii ehkä sen studion vuokran ja työaikaa toki, mutta se on kuitenkin aika pieni riski. Toisaalta podcastit tavottaa aika paljon nykyään ihmisiä, niin sillä saa hyvin kuulijakuntaa ja omaa asiaa eteenpäin. Ja sit se, että pitää jaksot lyhyinä. Ettei lähde hakee sellasta superpitkää podcastia, jota ei sitten kukaan jaksa kuunnella.” 

”Mestalla on ollut tosi kivaa äänittää. Just tänäänkin puhuttiin, kun tultiin äänittämään, että tää on tosi kiva, tosi urbaani ja luova tila.”

”Mestalla on ollut tosi kivaa äänittää. Just tänäänkin puhuttiin, kun tultiin äänittämään, että tää on tosi kiva, tosi urbaani ja luova tila. No tää koppi ei ehkä itsessään ole, kun tää pitää olla äänieristetty, mutta tää tila on tosi kiva.

Mä oon miettinyt monta kertaa, että jos asuisin Helsingissä niin tulisin ehdottomasti tänne useemminkin tekemään töitä. Pitää ettiä Lahdesta joku vastaava. On tosi kivat tilat ja tietenkin yhteisöllinen paikka. Varmaan niille, jotka tekee yksin töitä, on tietynlainen pelastus, että on yhteisö tässä vaikka muuten ei ole. On se tunne, että teet jonkun kanssa töitä.” 

Podcast-studiomme Helsingin Herttoniemessä on suunniteltu omatoimisen podcastaajan tarpeisiin. Äänieristetyssä ja akustoidussa studiossa on valmiina laadukkaat ja helppokäyttöiset äänityslaitteet. Varaukset hoituvat kätevästi suoraan netistä. Lue lisää podcast-studiostamme